89,6 kg

Oli eilen. Olen elänyt kuin possu sen jälkeen kun ravitsemusterapeutilla kävin. Tuin partiotyttöjen toimintaa ja ostin isän punssipallosia, äidin suklaapallosia, toffeeta ja tenavien toivekarkkeja + laivakarkit päälle. Viikko meni sit herkkuja syödessä, mut nyt alkaa onneks riittää :D On se kumma et ne herkut pitää saada tuhottua jos niitä vaan on. Voishan niiden antaa olla ihan rauhassa kaapissa, mut ei. Kävin eilen salilla. Kävin salilla myös tänään! Mietin että kun on sellaisia liikkeitä ja laitteita, joita on niiiiiin tylsä tehdä, että jospa en tekiskään niitä joka kerta, vaan jaan ne eri päiville. Niinpä siis viivyn salilla lyhyemmän aikaa, mutta käyn siellä useammin. Parina päivänä on tuntunut hyvältä, saas kattoo miten sit loppuviikosta, tai ens viikolla. Nyt mun päivärytmi on siis: Aamukävely, työt, iltapäiväkävely, sali ja klo 18 olen sit hommat tehny. Kauheen pitkäks ilta ei jää, mut katotaan nyt kauanko jaksan, ennen kuin alkaa syyllisyys soimata että pitäis olla enemmän kotona. Keskiviikko on mun vapaapäivä salilta, sillon käyn vesijuoksemassa, jos käyn. Saatan myös vetää lonkkaa. Liikkuminen tuntuu hyvältä ja musta on käsittämätöntä että liikun senkin verran kuin nyt liikun. Ja toisaalta on vaikea käsittää, et aiemmin en liikkunut juuri ollenkaan. Tai no, kävinhän mä salilla jo ennen projektin alkua. Vai onkohan tää projekti. Silloinhan tällä pitäis olla määritetty loppu, eikä mulla oo. No, en nyt parempaakaan sanaa keksi, joten puhun projektista. Tänään mietin että joskus oon ajatellut et onpa helppoa siinä kohtaa kun painoa on ylimääräistä enää 10 kiloa tai 5 kiloa jne. Mietin että nyt vois vetää sellasen nutriletkuurin ja pudottaa loput kilot pois ja sit olisin normaalipainossa. Mut ei mua huvita. En mä jaksa. Ihan sama. Mä elän elämääni ja jos paino putoo niin ihan jees. Jos ei putoo, niin ihan jees sekin.

Vuosipäivä! 88kg, eli pudotusta 45 kg.

Vuosipäivä oli eilen ja paino piti tietysti punnita silloin. Vaaka näytti 88 kg, eli tasan 45 kiloa vähemmän kuin lähtiessäni projektiin. Leikkauspäivän aamuna paino oli 111kg. Eilen oli ravitsemusterapeutin tapaaminen ja tänään kävin sairaanhoitajan vastaanotolla. Ravitsemusterapeutin käynnistä en paljon kostunut. (Mistä toi sanonta tulee?!??) Ruokavalio on aika lailla mallillaan, saan riittävästi proteiinia ja kasviksia menee sopivasti. Nesteitä menee myös riittävästi, eli kaikki okei. Ruokavaliossa on tietysti vielä kiristämisen varaa, mut en edelleenkään halua verenmaku suussa tavoitella jotain tiettyä ihannepainoa. Paino putoo jos putoo, mut en usko sen paljon tästä enää putoavan. Sairaanhoitajalla oli ihan kiva käydä, juteltiin joistakin muutoksista, joita tässä on vuoden aikana ollut ja opeteltu. Tulevan vuoden haasteisiin lukeutuu se, että vatsan täyttymisen tuntemus muuttuu. Nyt tulee täysinäinen olo ja sit täytyy pitää taukoa, vastaisuudessa täyttymisen tuntemus häviää ja siks on tärkeää huolehtia siitä et on riittävän pienet annokset. Mulla homma toimii aika kivasti, koska kotona syön usein leipälautaselta ja töissä on aina valmiit annokset / etukäteen suunniteltu ateria. Kävin muuten laivalla viikonloppuna ja sain alennusta kun näytin leikkauksesta kertovan lääkärintodistus korttini. Seisovassa päydässä söin oikeastaan kaikkea mitä halusin, mut tietysti pieniä annoksia ja todella hitaasti. Mitään en juonut. Paikalla oli myös lapsia, ja huomasin, että söin vähemmän kuin 10 vuotiaat. Ja ihan vuosipäivän kunniaksi kävin äsken juuri vessassa yökkäämässä. Söin lautasellisen lihakeittoa ja kauraleipää. Leipä oli hyvää, joten tein pari pientä viipaletta lisää. Kaikki hyvin tähän asti. Jälkiruuaksi otin sitten pienen määrän suklaata ja kului ehkä 15 minsaa kun alkoi maha olla tosi kipeä. Odottelin et kipu hellittää, mut sit tuli niin paha olo, että piti mennä vessaan ja yökkihän siinä tuli. Mua jopa hymyilytti koko tilanne. En nimittäin edes muista koska olisin viimeksi joutunut oksentamaan siksi et söin liikaa. Liikunta on tällä viikolla jostain syystä jäänyt. Olen kyllä tehnyt kävelylenkkejä, mut salireissu on tältä viikolta tekemättä. Ei oo vaan huvittanut. Katotaan josko ens viikolla sitten :)