28.10. 88,6kg

Paino sit taas putos kun alkoi kyllästyttää se liiallinen makean syönti. Ehkä osansa oli myös sillä että aloin käydä enemmän salilla. Nyt on taas tsemppi päällä ja salille on ihana mennä. Salin jälkeen on niin euforinen olo, et sitä tosiaan suorastaan kaipaa. Oon nostanut painoja, ja tällä hetkellä teen samoilla painoilla kaikissa laitteissa, kuin ennen leikkausta. Alkaa olla normaali olo :) Normaali olo alkaa olla myös syömisten suhteen. Huonon itsetunnon omaavana läskinä tietysti vertailen itseäni muihin ja olen huomannut, että syön aika lailla saman verran kuin normaalipainoiset tuttavani. Paitsi että lounasta menee kyllä vähemmän. Aamupala mulla on samanlainen kuin muillakin, joskus jopa runsaampi. Lounaalla syön yleensä vähemmän kuin muut, mut saan kyllä vatsani täyteen. Välipala taas on samanlainen tai runsaampi kuin muilla. Perjantaina huomasin töissä et söin suklaata saman verran kuin muut. Kun iltapäivän kokouksessa oli tarjolla suklaata, se ei enää maistunut mulle eikä muille. Jotenkin kieroutuneen hyvä olo tuli siitä et huomasin olevani samanlainen kuin muut. Jotenkin se vaan tuntuu hyvältä olla normaali. Työkaveri muuten viime viikolla sanoi että hänen mielestään en ole lihava. Purskahdin melkein itkuun. Liikkuessa olen saanut ihania tuntemuksia. Salilla olo on vahva, kun saan nostettua isompia painoja kuin ennen. Kävelylenkillä tulee välillä olo kuin lähtisi lentoon, niin kevyeltä olo tuntuu, eikä hengästytä, eikä satu. Vähän samanlainen tunne kuin joskus lapsena leikkiessä ja juostessa kun tuntui että voi tehdä mitä vain ja pystyy mihin tahansa. Oli ketterä ja nopea ja juoksi kuin gepardi. Se tunne on ihana :)