torstai 15. maaliskuuta 2012

Voihan Toblerone!

Nyt kun viimein sain itseäni niskasta ja muutaman päivän olen syönyt suorastaan esimerkillisesti, niin enkös sitten saa tuliaisiksi tobleronea!



Vielä en ole siinä tilassa, että voisin ottaa yhden palan, hymyillä autuaasti ja lopettaa siihen. Ehei! Minähän syön kerralla KOKO patukan, oli siinä sitten 120g tai 500g.



Ei siis tullut yhtään äklö olo, vaikka olen vähemmällä sokerilla ja rasvalla yrittänyt olla. Helposti upposi yksi patukka illan aikana, ja lisääkin teki aamulla mieli. Voin siis vain odottaa niitä aikoja kun pari palaa tummaa suklaata riittää. Tai kävisköhän niin onnellisesti että leikkaus muuttaa mielihaluja, enkä sitten haluaisi suklaata enää ollenkaan?




Joo, onhan se hullu ajatus, enkä usko että niin käy, mut toivossa on hyvä elää, sanoi lapamato!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti