Leikkauspäivä

Leikkauspäivän aamuna 16.10. menin osastolle klo 6.45. Sain sairaalavaatteet saman tien päälle ja esilääkityksen myös. Napapiikinkin laittoivat heti ennen leikkausta ja tukisukat punnersin jalkaan. Ehdin olla huoneessa ehkä vartin kun mun huonekaveri saapui myös ja hänen kanssaan jonkun verran juttelin. Sit alkoi pää olla aika pahasti sekaisin Diapamista ja kello olikin 8 ja lähdettiin leikkaussaliin. Siellä asetuin leikkauspöydälle mukavaan asentoon, mulle laitettiin kanyyli vasempaan käteen, maski naamalle ja sit olinkin jo unten mailla! Seuraavaks heräsinkin heräämössä ja olo oli suht hyvä. Sain pahoinvointilääkettä ja kipulääkettä annettiin kaks kertaa ja sit olinkin jo sen verran hereillä et mut vietiin osastolle klo 14.30. Heti kun pääsin osastolle pyysin lisää kipulääkettä, mut siinä oli vuoro just vaihtunut ja kesti puoltoista tuntia ennen kuin hoitaja tuli piikin kanssa. Kivut oli kuitenkin ihan siedettävät niin en soitellut hoitajaa siinä välissä. Lähinnä pelotti et jos kipu kasvaa maksimaaliseks ni halusin lopettaa sen mahdollisimman nopeesti. Siinä odotellessa huomasin että kivut ei niin koviksi yltyneetkään ja siitä eteenpäin en tarvinnut ylimääräistä kipulääkettä. Tipan kautta meni Toradolia ja Parasetamolia vissiin kolme kertaa vuorokaudessa ja se riitti. Ekana yönä soitin hoitajan kun tippa oli jumissa ja mulla oli ihan järjetön jano. Hoitaja tulla kipitti särkypiikin kanssa ja oli aika ihmeissään kun sanoin etten tarvitse sitä. Kysyi ja varmisteli vielä pari kertaa, mut uskoi sit kun toistin että en tarvitse.
Illalla ennen nukkumaanmenoa oli sellainen olo et voisin hiukan jaloitella ja hoitaja vei mut vessaan. Kun nousin istumaan niin maailma pyöri aika pahasti ja odottelin aika pitkään ennen kuin lähdin liikkeelle. Vessaan meno oli aika vuoristorataa ja sen jälkeen olin ihan puhki. Hoitaja sanoi et leikkauksesta on niin vähän aikaa et olin vielä nukutuskaasuissa. Mahassa oli sellainen olo kuin olisin tehnyt ziljoona vatsalihasliikettä, haavakipua ei juurikaan ollut, mut kuulema haavat oli puudutettu nukutussalissa. Mitään en saanut syödä/juoda, mut veteen kastettuja pumpulipuikkoja sain imeskellä. Ne ei kyllä riittäneet mihinkään ja jano oli ihan järkyttävä.