Mä en oo edelleenkään asettanu ittelleni kilotavotteita, paitsi että alle sadan ois kiva painaa. Siihen on vielä 6 kiloa ja uskon että sinne kyllä pääsen. Jos paino sen jälkeen putoaa niin ok. Tiedän että toistan itseäni, mut huomaan et oon aika lailla rennnompi tän asian kanssa kuin moni muu, jotka harmittelee jumiensa kanssa. Tai sitten sitä ettei paino putoa nopeammin, vaikka kuukaudessa onkin mennyt yli viisi kiloa. Mä vaan nautin kun käyn vaa´alla ja se näyttää koko ajan vähemmän. Ja olo on kevyempi ja liikkuminen kevyempää ja tänään salilla tuntui melkein samalta kuin ennen leikkausta. Jos mulla siis on olo koko ajan hyvä (dumppareita ei lasketa) niin mikäs kiire tässä on. Sitäpaitsi kilo viikossa on aika huikee tahti! Toivottavasti osaan suhtautua samoin sitten kun mullekin tulee jumi. Mut toisaalta satanen on jo niin lähellä et tääkin tuntuu voitolta. Ja hyvä olo on kaiketi pääasia!
Mulla on miellyttävä ongelma. Kaikki mun paidat on käyneet isoiksi. Yhdet rintsikat jo ostin uudet, mut en niitäkään raski enempää ostaa kun suureks jäävät kuitenkin pian. Kaikki mun paidat liehuu mun päällä, mut oon nyt toistaseks niiden kanssa koittanu pärjätä. Vähän kyllä tuntuu siltä et pian menen hankkimaan itselleni jonkun kivan paidan ja pidän sitä sit viikosta toiseen :D
On mulla epämiellyttäväkin ongelma. Mun silmänaluset on järjettömän mustat. Ainahan mulla on ollu tummat silmänaluset, mut nyt ne on kunnolla mustat ja koko silmän alla. Meikillä ne kaiketi sais piiloon, mut enpä mä jaksa joka päivä vaivautua. Mielenkiintoista et laihtuminen voi vaikuttaa näinkin!
Mitäs mä olen tänään syönyt.... Aamulla meni lasi maitoa ja yks (itsetehty) pikkuleipä. Sit join lasillisen piimää, jossa oli mehukeittoa joukossa. Kun tulin salilta söin riisifrutin ja siitä tunnin päästä pirkka marjarahkan. Vettä join salilla vajaa puol litraa ja nyt mulla on muki, josta on menny parisen desiä. Aika säälittävät syömiset siis, mutta kun ei tunnu menevän. Eilen söin puolikkaan jauhelihapihviä ja muutaman ranskalaisen. Taisin syödä liian nopeesti, tai sit ne ei vaan sopinu mulle, sillä ystävämme dumping muistutti olemassaolostaan ja n. puolen tunnin kuluttua kävinkin sit oksentamassa. Se on kyllä ihanaa kun olo helpottuu välittömästi kun on oksentanut. Olen edelleen huolissani proteiinin saannista, sitä ei tuu tarpeeks.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti